Palkkiojärjestelmän rakentaminen

Suomalaiseen palkkamalliin kuuluu olennaisesti palkkiojärjestelmä tulosperusteisena osuutena. Hyvin toimivat palkkiojärjestelmät kannustavat ja ohjaavat toimintaa yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Toimiva palkitseminen on sekä kannattava yritykselle että kannustava henkilöstölle.

Keskeistä on, mitkä mittarit valitaan palkkioiden perustaksi. Muita pohdittavia asioita ovat palkkioryhmien koko ja palkkioiden maksuväli. Oikein rakennettu palkkiojärjestelmä rahoittaa itse itsensä. Kun mittareiden tulos paranee, kasvaa samalla yrityksen tulos ja syntyy edellytykset kannustavien palkkioiden maksulle.

Tässä webinaarissa kuulet, miten rakentaa tällainen järjestelmä.

Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Järjestämme kevään ja syksyn aikana tietoiskujen sarjan, jossa etenemme askel askeleelta syvemmälle menetelmäkehittämisen eri osa-alueisiin ja sillä saavutettaviin hyötyihin. Tietoiskuista saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon tehokkuutta ja arjen johtamista. Tietoiskut on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville.

Tässä ensimmäisessä tietoiskussa keskitymme työpäivän ajankäytön jakaumaan ja esitämme minkä verran tehollista työaikaa tutkimustemme mukaan yleensä havaitaan ja kuinka sen osuutta voidaan kasvattaa. Yleensä jo tämän asian systemaattisella tunnistamisella saadaan merkittävä taloudellinen kehityspotentiaali esiin.

Henkilön työsuorituksen arviointi

Tässä webinaarisarjamme toisessa osassa käsittelemme osaamisen ja työsuorituksen arvointia henkilökohtaisen palkanosuuden perusteeksi. Työntekijät odottavat, että omalla osaamisella ja työsuorituksella voi vaikuttaa palkkaan. Myös tuleva palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää, että palkkaeroille on olemassa läpinäkyvät ja sukupuolineutraalit perusteet.

Tässä webinaarissa kuulet, miten rakentaa tällainen järjestelmä.

Tehtävien vaativuuden määritys

Toimiva palkkausjärjestelmä on oikeudenmukaisen ja kannustavan johtamisen väline. Se on myös edellytys vastata tulevan palkka-avoimuusdirektiivin vaatimuksiin. Samasta ja samanarvoisesta työstä tulisi maksaa samaa palkkaa. Tämä samapalkkaisuusperiaate koetaan yleisesti myös oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi.

Palkkojen porrastaminen työn vaativuuden ja henkilön osaamisen perusteella on hyvä tapa palkita ja kannustaa henkilökohtaisesta työsuorituksesta. Tämä edellyttää ajan tasalla olevia vaativuuden määritystä ja suorituksenarviointijärjestelmää. Miten rakentaa tällainen järjestelmä?

Tämä ensimäinen osa Palkkataito Oy:n asiantuntijoiden pitämiä käytännönläheisiä tietoiskuja käsittelee tehtävän vaativuuden määrittämistä.

Roihuttarien ja Palkkataidon välinen yhteistyö jatkuu myös kaudella 2026!

 ”Monivuotiset yhteistyöt ovat Roihuttarille ja koko seuralle erittäin merkityksellisiä. Toiminnan kehittyminen vaatii seuran ja joukkueen lisäksi aina yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme yhdessä rakentaa entistä toimivampaa ympäristöä niin pelaajille, seuratoimijoille kuin lajin katsojillekin. Kausi 2025 osoitti, että pesäpallo todella kiinnostaa Helsingissä. Olemme erittäin innoissamme, että Palkkataito jatkaa matkassamme ja pääsemme tuomaan lajia vielä isommin esiin!” kommentoi yhteistyötä Ruth Palola, Roihun puheenjohtaja.

Me Palkkataidollla jatkamme mielellämme Roihuttarien ja Roihun juniorityön tukemista. Nuorten harrastustoiminnan tukeminen on meille lähellä sydäntä. Yhdessä menestykseen Roihuttarien kanssa!

Perjantaina 22.5. olimme katsomassa jännittävää naisten Superpesismatsia Roihuttaret – Rauman Fera. Tasaisen ottelun jaksovoitot menivät tasan, mutta kotiutuslyöntikisa kääntyi niukasti raumalaisten eduksi. Ei auttanut, vaikka Palkkataidon kummipelaaja Jutta Myllyniemi löi kunnarin.

Kuvassa Palkkataidon kummipelaajat Minttu Reunanen ja Jutta Myllyniemi.

Menetelmäkehityksen hyödyt Kempower Oyj ja Palkkataito

Saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista. Webinaari on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville henkilöille.

Mukana keskustelemassa Kempower Oyj:n Site Manager Jani Mäkäläinen sekä Palkkataidon asiantuntijat Keijo Vesilahti ja Mikko Partila.

Palkka-avoimuusdirektiivin voimaantulo ja vaatimukset yrityksille 5.2.26

Yrityksillä tulee olla läpinäkyvät ja sukupuolineutraalit kriteerit palkanmääritykselle ja perusteet palkkaeroille – oikeudenmukainen ja kannustava palkkausjärjestelmä. Lisäksi yrityksille tulee lisää raportointi- ja tiedonantovelvollisuuksia. Miten vastata palkka-avoimuusdirektiivin vaatimuksiin?

Tässä webinaaritiivistelmässä käymme läpi, mitä direktiivin voimaantulo edellyttää yrityksiltä ja miten valmistautua.

Palkka-avoimuus ja yrityskohtainen palkkausjärjestelmä – Case Toijala Works 23.10.25

Urakka ohjasi tekemään omaa työvaihetta tehokkaasti, mutta ei tukenut tuotannon virtausta eikä laaduntuottoa. Urakkapalkkaus ei tukenut tuottavuuden kehittymistä, koska työmenetelmien kehitys ja automaatio nähtiin uhkana omalle ansiotasolle. Lisäksi palkkaperusteiden eli työn vaativuuden, suorituksenarvioinnin ja tavoitteiden määrittelyssä oli parannettavaa.

Tässä webinaarissa kerromme, miten Toijala Worksin palkkausjärjestelmä rakennettiin. Mukana keskustelemassa on Toijala Worksilta talousjohtaja Kimmo Pärssinen.

Palkka-avoimuus ja yrityskohtainen palkkausjärjestelmä – Case Kempower

Kempowerin yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän piirissä on koko henkilöstö työntekijöistä johtoryhmän jäseniin. Toimiva palkkausjärjestelmä on oikeudenmukaisen ja kannustavan johtamisen väline. Se on myös edellytys vastata tulevan palkka-avoimuusdirektiivin vaatimuksiin. Tässä webinaarissa keskustelemme, miten järjestelmästä sovittiin ja miten järjestelmä vastaa palkka-avoimuusdirektiivin vaatimuksiin.

Mukana keskustelemassa on Kempowerilta Marjo Kaipainen-Vilppula, Head of HR Operations Development and HR Finland.

Nykyaikainen työntutkimus – Käsikirja työssä tarvittavan ajan määrittämiselle

Jari Laine

Julkaisija: Palkkataito Oy

Työntutkimus on perinteisesti ymmärretty vain työajan ”kellottamisena” erilaisia tarpeita varten. Tällaisia tarpeita ovat olleet työvaiheajan mitoitus ERP-järjestelmään, tuotantotavoitteiden määrittely työpisteillä, osastoilla ja tehdastasoilla sekä erilaisten palkka- ja palkkiojärjestelmien tueksi.

Tässä ohjeessa on kuvattu perinteisen ajanmittaamisen rinnalla uusia laskentatapoja ja työn normittamisen malleja, jota voidaan käyttää työpaikoilla erilaisten aikatietojen luontiin ja ylläpitoon.

Työntutkijan rooli on ennen kaikkea kehittää työpaikalla yhteistoiminnassa tuottavuutta ja työmenetelmiä. Tutkijan rooli tulevaisuudessa on enemmän työyhteisön sparraaja kuin ajanmittaaja. Parhaimmillaan tutkija ohjaa työyhteisön jäseniä tutkimaan itse erilaisia kehittämisen mahdollisuuksia, jolloin työyhteisössä muodostuu selkeämpi näkemys kehittämisen mahdollisuuksista ja tavoista kuin pelkästään tutkijan oma näkemys. Erityisen tärkeää on muistaa yhteistoiminta työpaikalla ja hyvä ennakkoon jaettu informaatio tulevista tapahtumista. Avoin keskustelu koko tutkimusprosessin aikana selkeyttää tutkimuksen tekoa ja tulosten käsittelyä johdon ja työntekijöiden kanssa.