Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista? 28.8 tietoiskun tallenne julkaistu

Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Järjestämme kevään ja syksyn aikana tietoiskujen sarjan, jossa etenemme askel askeleelta syvemmälle menetelmäkehittämisen eri osa-alueisiin ja sillä saavutettaviin hyötyihin. Tietoiskuista saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon tehokkuutta ja arjen johtamista. Tietoiskut on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville.

Ensimmäisessä tietoiskussa keskityimme työpäivän ajankäytön jakaumaan ja esitimme minkä verran tehollista työaikaa tutkimustemme mukaan yleensä havaitaan ja kuinka sen osuutta voidaan kasvattaa. Yleensä jo tämän asian systemaattisella tunnistamisella saadaan merkittävä taloudellinen kehityspotentiaali esiin. Tallenne on katsottavissa kotisivuiltamme.

Tässä toisessa tietoiskussa keskitymme tekemisaikaan ja valmisteluaikaan käytännön esimerkkien avulla ja esitämme, miten niiden oikea tunnistaminen tukee tuottavuutta, työnsuunnittelua ja luotettavaa työnmittausta.

Tietoiskujen sarja jatkuu 28.8: Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Järjestämme kevään ja syksyn aikana tietoiskujen sarjan, jossa etenemme askel askeleelta syvemmälle menetelmäkehittämisen eri osa-alueisiin ja sillä saavutettaviin hyötyihin. Tietoiskuista saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon tehokkuutta ja arjen johtamista. Tietoiskut on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville.

Ensimmäisessä tietoiskussa keskityimme työpäivän ajankäytön jakaumaan ja esitimme minkä verran tehollista työaikaa tutkimustemme mukaan yleensä havaitaan ja kuinka sen osuutta voidaan kasvattaa. Yleensä jo tämän asian systemaattisella tunnistamisella saadaan merkittävä taloudellinen kehityspotentiaali esiin. Tallenne on katsottavissa kotisivuiltamme.

Tässä toisessa tietoiskussa keskitymme tekemisaikaan ja valmisteluaikaan käytännön esimerkkien avulla ja esitämme, miten niiden oikea tunnistaminen tukee tuottavuutta, työnsuunnittelua ja luotettavaa työnmittausta.

Ilmoittaudu mukaan alla olevan linkin kautta.

https://link.webropolsurveys.com/EventParticipation/EventPublic/4486e884-1558-4536-a4ac-c8907758e35c?displayId=Fin3710740

Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Järjestämme kevään ja syksyn aikana tietoiskujen sarjan, jossa etenemme askel askeleelta syvemmälle menetelmäkehittämisen eri osa-alueisiin ja sillä saavutettaviin hyötyihin. Tietoiskuista saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon tehokkuutta ja arjen johtamista. Tietoiskut on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville.

Tässä ensimmäisessä tietoiskussa keskitymme työpäivän ajankäytön jakaumaan ja esitämme minkä verran tehollista työaikaa tutkimustemme mukaan yleensä havaitaan ja kuinka sen osuutta voidaan kasvattaa. Yleensä jo tämän asian systemaattisella tunnistamisella saadaan merkittävä taloudellinen kehityspotentiaali esiin.

Roihuttarien ja Palkkataidon välinen yhteistyö jatkuu myös kaudella 2026!

 ”Monivuotiset yhteistyöt ovat Roihuttarille ja koko seuralle erittäin merkityksellisiä. Toiminnan kehittyminen vaatii seuran ja joukkueen lisäksi aina yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme yhdessä rakentaa entistä toimivampaa ympäristöä niin pelaajille, seuratoimijoille kuin lajin katsojillekin. Kausi 2025 osoitti, että pesäpallo todella kiinnostaa Helsingissä. Olemme erittäin innoissamme, että Palkkataito jatkaa matkassamme ja pääsemme tuomaan lajia vielä isommin esiin!” kommentoi yhteistyötä Ruth Palola, Roihun puheenjohtaja.

Me Palkkataidollla jatkamme mielellämme Roihuttarien ja Roihun juniorityön tukemista. Nuorten harrastustoiminnan tukeminen on meille lähellä sydäntä. Yhdessä menestykseen Roihuttarien kanssa!

Perjantaina 22.5. olimme katsomassa jännittävää naisten Superpesismatsia Roihuttaret – Rauman Fera. Tasaisen ottelun jaksovoitot menivät tasan, mutta kotiutuslyöntikisa kääntyi niukasti raumalaisten eduksi. Ei auttanut, vaikka Palkkataidon kummipelaaja Jutta Myllyniemi löi kunnarin.

Kuvassa Palkkataidon kummipelaajat Minttu Reunanen ja Jutta Myllyniemi.

Menetelmäkehityksen hyödyt Kempower Oyj ja Palkkataito

Saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista. Webinaari on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville henkilöille.

Mukana keskustelemassa Kempower Oyj:n Site Manager Jani Mäkäläinen sekä Palkkataidon asiantuntijat Keijo Vesilahti ja Mikko Partila.

Nykyaikainen työntutkimus – Käsikirja työssä tarvittavan ajan määrittämiselle

Jari Laine

Julkaisija: Palkkataito Oy

Työntutkimus on perinteisesti ymmärretty vain työajan ”kellottamisena” erilaisia tarpeita varten. Tällaisia tarpeita ovat olleet työvaiheajan mitoitus ERP-järjestelmään, tuotantotavoitteiden määrittely työpisteillä, osastoilla ja tehdastasoilla sekä erilaisten palkka- ja palkkiojärjestelmien tueksi.

Tässä ohjeessa on kuvattu perinteisen ajanmittaamisen rinnalla uusia laskentatapoja ja työn normittamisen malleja, jota voidaan käyttää työpaikoilla erilaisten aikatietojen luontiin ja ylläpitoon.

Työntutkijan rooli on ennen kaikkea kehittää työpaikalla yhteistoiminnassa tuottavuutta ja työmenetelmiä. Tutkijan rooli tulevaisuudessa on enemmän työyhteisön sparraaja kuin ajanmittaaja. Parhaimmillaan tutkija ohjaa työyhteisön jäseniä tutkimaan itse erilaisia kehittämisen mahdollisuuksia, jolloin työyhteisössä muodostuu selkeämpi näkemys kehittämisen mahdollisuuksista ja tavoista kuin pelkästään tutkijan oma näkemys. Erityisen tärkeää on muistaa yhteistoiminta työpaikalla ja hyvä ennakkoon jaettu informaatio tulevista tapahtumista. Avoin keskustelu koko tutkimusprosessin aikana selkeyttää tutkimuksen tekoa ja tulosten käsittelyä johdon ja työntekijöiden kanssa.