Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista? 28.8 tietoiskun tallenne julkaistu

Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Järjestämme kevään ja syksyn aikana tietoiskujen sarjan, jossa etenemme askel askeleelta syvemmälle menetelmäkehittämisen eri osa-alueisiin ja sillä saavutettaviin hyötyihin. Tietoiskuista saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon tehokkuutta ja arjen johtamista. Tietoiskut on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville.

Ensimmäisessä tietoiskussa keskityimme työpäivän ajankäytön jakaumaan ja esitimme minkä verran tehollista työaikaa tutkimustemme mukaan yleensä havaitaan ja kuinka sen osuutta voidaan kasvattaa. Yleensä jo tämän asian systemaattisella tunnistamisella saadaan merkittävä taloudellinen kehityspotentiaali esiin. Tallenne on katsottavissa kotisivuiltamme.

Tässä toisessa tietoiskussa keskitymme tekemisaikaan ja valmisteluaikaan käytännön esimerkkien avulla ja esitämme, miten niiden oikea tunnistaminen tukee tuottavuutta, työnsuunnittelua ja luotettavaa työnmittausta.

Tietoiskujen sarja jatkuu 28.8: Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Järjestämme kevään ja syksyn aikana tietoiskujen sarjan, jossa etenemme askel askeleelta syvemmälle menetelmäkehittämisen eri osa-alueisiin ja sillä saavutettaviin hyötyihin. Tietoiskuista saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon tehokkuutta ja arjen johtamista. Tietoiskut on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville.

Ensimmäisessä tietoiskussa keskityimme työpäivän ajankäytön jakaumaan ja esitimme minkä verran tehollista työaikaa tutkimustemme mukaan yleensä havaitaan ja kuinka sen osuutta voidaan kasvattaa. Yleensä jo tämän asian systemaattisella tunnistamisella saadaan merkittävä taloudellinen kehityspotentiaali esiin. Tallenne on katsottavissa kotisivuiltamme.

Tässä toisessa tietoiskussa keskitymme tekemisaikaan ja valmisteluaikaan käytännön esimerkkien avulla ja esitämme, miten niiden oikea tunnistaminen tukee tuottavuutta, työnsuunnittelua ja luotettavaa työnmittausta.

Ilmoittaudu mukaan alla olevan linkin kautta.

https://link.webropolsurveys.com/EventParticipation/EventPublic/4486e884-1558-4536-a4ac-c8907758e35c?displayId=Fin3710740

Miten menetelmäkehittäminen tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista?

Järjestämme kevään ja syksyn aikana tietoiskujen sarjan, jossa etenemme askel askeleelta syvemmälle menetelmäkehittämisen eri osa-alueisiin ja sillä saavutettaviin hyötyihin. Tietoiskuista saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon tehokkuutta ja arjen johtamista. Tietoiskut on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville.

Tässä ensimmäisessä tietoiskussa keskitymme työpäivän ajankäytön jakaumaan ja esitämme minkä verran tehollista työaikaa tutkimustemme mukaan yleensä havaitaan ja kuinka sen osuutta voidaan kasvattaa. Yleensä jo tämän asian systemaattisella tunnistamisella saadaan merkittävä taloudellinen kehityspotentiaali esiin.

Roihuttarien ja Palkkataidon välinen yhteistyö jatkuu myös kaudella 2026!

 ”Monivuotiset yhteistyöt ovat Roihuttarille ja koko seuralle erittäin merkityksellisiä. Toiminnan kehittyminen vaatii seuran ja joukkueen lisäksi aina yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme yhdessä rakentaa entistä toimivampaa ympäristöä niin pelaajille, seuratoimijoille kuin lajin katsojillekin. Kausi 2025 osoitti, että pesäpallo todella kiinnostaa Helsingissä. Olemme erittäin innoissamme, että Palkkataito jatkaa matkassamme ja pääsemme tuomaan lajia vielä isommin esiin!” kommentoi yhteistyötä Ruth Palola, Roihun puheenjohtaja.

Me Palkkataidollla jatkamme mielellämme Roihuttarien ja Roihun juniorityön tukemista. Nuorten harrastustoiminnan tukeminen on meille lähellä sydäntä. Yhdessä menestykseen Roihuttarien kanssa!

Perjantaina 22.5. olimme katsomassa jännittävää naisten Superpesismatsia Roihuttaret – Rauman Fera. Tasaisen ottelun jaksovoitot menivät tasan, mutta kotiutuslyöntikisa kääntyi niukasti raumalaisten eduksi. Ei auttanut, vaikka Palkkataidon kummipelaaja Jutta Myllyniemi löi kunnarin.

Kuvassa Palkkataidon kummipelaajat Minttu Reunanen ja Jutta Myllyniemi.

Menetelmäkehityksen hyödyt Kempower Oyj ja Palkkataito

Saat käytännön näkökulmia siihen, miten työmenetelmiä voidaan kehittää systemaattisesti ja miten kehitystyö tukee tuotannon johtamista ja jatkuvaa parantamista. Webinaari on suunnattu erityisesti tuotannon johdolle sekä tuotannon kehittämisestä vastaaville henkilöille.

Mukana keskustelemassa Kempower Oyj:n Site Manager Jani Mäkäläinen sekä Palkkataidon asiantuntijat Keijo Vesilahti ja Mikko Partila.

Tuottavuutta ja henkilöstötyytyväisyyttä työntutkimuksella ja palkitsemisen uudistuksella

Sinituote Oy on lähes kaikille suomalaisille tuttu perheyritys, jonka SINI-siivousvälineitä löytyy lähes jokaisesta kodista. Yritys kehittää ja valmistaa käytännöllisiä ja kestäviä siivous- ja kodinhoitotuotteita. Sinituote panostaa kotimaiseen suunnitteluun, laatuun ja vastuullisuuteen, ja sen tuotteita myydään laajasti Suomessa sekä kansainvälisesti.

Yhteistyössä Palkkataidon kanssa rakennettiin uusi palkitsemismalli, joka kannustaa koko tuotannon tehokkuuteen ja tiimityöhön. Samalla työvaiheaikoja alettiin päivittää säännöllisesti, mikä mahdollisti reaaliaikaisten ja näkyvien tuottavuusmittareiden käyttöönoton. Tehokkuus on parantunut selkeästi.

Lähtötilanne

Muutama vuosi sitten Sinituotteella koettiin, että käytössä ollut suora urakkapalkka oli tullut tiensä päähän.

“Suora urakkapalkka ei kannustanut oikeisiin asioihin.” Kommentoi kehitysjohtaja Jukka Heiska

Yrityksessä alettiin kartoittaa vaihtoehtoja palkitsemisen uudistamiseksi. Palkkataito nousi vahvasti esiin – nimi oli tuttu aiemmista yhteyksistä ja valinta tuntui heti luontevalta ja luotettavalta.

Toteutus

Projekti käynnistyi kattavalla nykytilanteen arvioinnilla ja eteni käytännönläheisissä työpajoissa. Heti alusta lähtien mukaan otettiin pääluottamushenkilö sekä tehtaan työntekijöitä, jotta henkilöstön näkökulma oli mukana kaikissa vaiheissa. Tavoitteena oli rakentaa kannattava, kannustava, läpinäkyvä ja tasapuolinen järjestelmä.

Projektin aikana tunnistettiin myös tarve kehittää työntutkimuksen käytäntöjä. Yrityksen ainoa työntutkija oli jäänyt pois tehtävästään, ja hänen tilalleen koulutettiin uusi henkilö Palkkataidon toimesta. Pääkouluttajana toimi Keijo Vesilahti.

“Keijon olemus ja persoona on rauhallinen, ja hän osaa esittää asiat työntekijöille faktoihin perustuen ja henkilöstöä kunnioittaen.” Kehitysjohtaja Jukka Heiska toteaa

Kun työntutkimusta toteutetaan avoimesti ja henkilöstöä osallistavasti, perinteisestä ”kellokalle”-ajattelusta siirrytään kohti tuotannon kokonaisvaltaista kehittämistä. Tässä Palkkataidon asiantuntemus on ollut keskeisessä roolissa.

Työntutkimuksia jatketaan säännöllisesti yhteistyössä Palkkataidon kanssa, ja niistä on saatu hyvää palautetta henkilöstöltä. Kokonaisuutta tukee myös Palkkataidon kehittämä Ajantaju-standardiaikajärjestelmä, johon Sinituotteella koulutetaan parhaillaan omaa pääkäyttäjää.

Keskeiset tulokset

Palkkiomallin muutos oli henkilöstölle merkittävä, sillä henkilökohtaiseen urakkaan perustuva malli oli ollut käytössä pitkään. Onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli, että työntekijöiden huolia ja näkökulmia kuunneltiin tarkasti koko prosessin ajan.

Uusi palkitsemismalli otettiin käyttöön vaiheittain, mikä helpotti siirtymää ja vahvisti tiimimäistä toimintatapaa.

“Aina on saanut fiksussa aikataulussa vastaukset kysymyksiin ja ajatuksia, miten henkilöstön suuntaan kannattaa viestiä.” Tiivistää kehitysjohtaja Jukka Heiska

Muutoksen myötä moniosaaminen on kehittynyt merkittävästi. Kun palkitseminen perustuu ryhmän suoriutumiseen, syntyy luonnollinen tarve auttaa siellä, missä tarve on suurin. Tämä on lisännyt henkilöstön liikkuvuutta työtehtävien välillä ja tukenut tuotannon kokonaisvirtausta.

Järjestelmää kehitetään edelleen jatkuvan parantamisen periaatteella. Esimerkiksi heko-järjestelmän pisteytyksen kehittämisestä on jo keskusteltu Palkkataidon asiantuntijoiden kanssa.

Yhteenveto & Arvo asiakkaalle

Palkitsemisen uudistaminen paransi tuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta sekä lisäsi henkilöstön moniosaamista ja liikkuvuutta eri työtehtävien välillä. Jatkuva työntutkimus ja standardiaikajärjestelmän kehittäminen varmistavat, että suoritustaso tunnetaan tarkasti ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat oikeisiin asioihin.

Henkilöstön suhtautuminen työntutkimukseen ja tuotannon kehittämiseen on muuttunut selvästi myönteisemmäksi. Työntekijät haluavat olla mukana kehittämässä omaa työpaikkaansa.

Työntutkimus ja kannattava & kannustava palkitseminen muodostavat yhdessä vahvan perustan yrityksen pitkäjänteiselle menestykselle.

“Suosittelemme yhteistyötä Palkkataidon kanssa heidän hyvän maineensa, uskottavuutensa, laaja-alaisen osaamisensa, nopean reagointinsa ja koko henkilöstön mukaan ottamisen vuoksi.” Kommentoivat kehitysjohtaja Jukka Heiska ja tehtaanjohtaja Juha-Pekka Valo.

Nykyaikainen työntutkimus – Käsikirja työssä tarvittavan ajan määrittämiselle

Jari Laine

Julkaisija: Palkkataito Oy

Työntutkimus on perinteisesti ymmärretty vain työajan ”kellottamisena” erilaisia tarpeita varten. Tällaisia tarpeita ovat olleet työvaiheajan mitoitus ERP-järjestelmään, tuotantotavoitteiden määrittely työpisteillä, osastoilla ja tehdastasoilla sekä erilaisten palkka- ja palkkiojärjestelmien tueksi.

Tässä ohjeessa on kuvattu perinteisen ajanmittaamisen rinnalla uusia laskentatapoja ja työn normittamisen malleja, jota voidaan käyttää työpaikoilla erilaisten aikatietojen luontiin ja ylläpitoon.

Työntutkijan rooli on ennen kaikkea kehittää työpaikalla yhteistoiminnassa tuottavuutta ja työmenetelmiä. Tutkijan rooli tulevaisuudessa on enemmän työyhteisön sparraaja kuin ajanmittaaja. Parhaimmillaan tutkija ohjaa työyhteisön jäseniä tutkimaan itse erilaisia kehittämisen mahdollisuuksia, jolloin työyhteisössä muodostuu selkeämpi näkemys kehittämisen mahdollisuuksista ja tavoista kuin pelkästään tutkijan oma näkemys. Erityisen tärkeää on muistaa yhteistoiminta työpaikalla ja hyvä ennakkoon jaettu informaatio tulevista tapahtumista. Avoin keskustelu koko tutkimusprosessin aikana selkeyttää tutkimuksen tekoa ja tulosten käsittelyä johdon ja työntekijöiden kanssa.